For Reservation Call : 1.888.222.5847

Tap To Call
Home » Blog » Ranskalainen keittiö

Ranskalainen keittiö

Ranskalaisen keittiön skaala on huomattavan laaja ja monipuolinen, ja sillä on tärkeä osa kansallista kulttuuria ja identiteettiä. Ranskalainen ruoan valmistustaito, ja gastronominen arvostus on myös levinnyt maasta ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Paitsi ruokaan itseensä, ranskalaisella keittiöllä on ollut vaikutus sanastoon jota me käytämme ruoasta puhuttaessa. Ranskalainen keittiö sai ensimmäisenä kansallisena ruokakulttuurina paikan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.

Ranskalaisen keittiön historia

Keskiajan Ranskassa, suuret juhlavat illalliset olivat aristokraattien keskuudessa yleisiä. Illallisten aikana nautittiin useita ruokalajeja, jotka tarjoiltiin kaikki samaan aikaan service en confusion -tyylillä. Ruokailu tapahtui tyypillisesti käsin, ja kastikkeet olivat jämäköitä ja voimakkaasti maustettuja. Piiraat olivat pöydässä yleisiä, mutta niiden kuoret olivat valmistettu tiiviistä taikinasta, jonka tarkoitus oli toimia astiana sisältämälleen seokselle, ennemmin kuin antaa ruokailu nautintoa. Mureammat syötäväksi tarkoitetut kuoret ja taikinat kehitettiin myöhäiskeskiajalla ruokailijoiden nautinnon lisäämiseksi. Ruokailut päättyivät yleensä makeisilla, glögimäisellä maustetulla viinillä,  ja juustoilla herkutteluun.

 

Käytetyt ruoka-aineet riippuivat paljolti vuodenajasta, ja kirkollisen kalenterin asettamista rajoitteista. Ruokailut olivat runsaampia myöhäis keväästä alkusyksyyn, kun taas talviaikaan syötiin ruokia jotka oli otettu talteen lauhempina aikoina. Ruokien säilöminen suolassa tai hunajassa oli yleistä, ja talvea varten varastoon teurastaminen tapahtui alkutalvesta. Lihasta tehtiin pekonia ja makkaroita, jotka säilöttiin savustamalla, kinkku ja kieli säilöttiin suolavedessä liottamalla. Vihannekset säilöttiin suolaan, ja hedelmät hunajaan. Suurempiin taloihin rakennettiin usein suolavesi altaita, joissa kasvatettiin merikaloja. Muista lihoista riistaa arvostettiin kovasti, ja kanalintuja pidettiin niitä varta vasten rakennetuilla alueilla. Talojen kasvimailla kasvatettiin useita yrttikasveja, joita käytettiin ruoan maustamiseen ja lääkekasveina. Mausteita tuotiin myös maahan, mutta ne olivat huomattavan kalliita, ja näin vain ylempien luokkien käytössä. Hapanimelät maut olivat yleisiä, ja kokit valmistivat usein maustetahnoja suosimistaan aineista. Makujen lisäksi ranskalaiset kokit arvostivat aterioiden visuaalista ilmettä. Luonnollisista aineista uutettuja väriaineita käytettiin lisäämään annosten väriskaalaa. Näiden lisäksi ruokien koristelussa käytettiin lehtikultaa ja -hopeaa. Pöydän keskipisteenä saattoi myös olla paremmilta maistuvilla lihoilla täytetty kokonainen joutsen tai riikinkukko. Ranskalaisia ruoan tuottajia hallinnoivat paikalliset killat, jotka pitivät huolta että valmistajat pysyivät omilla aloillaan. Killoilla oli myös tärkeä tehtävä uraansa aloittelevien nuorten koulutuksessa, ja killan hyväksymäksi mestariksi kohottuaan kokilla oli huomattava määrä kokemusta ja taitoa hallussaan. 1500- ja 1600-lukujen aikana Ranskalainen keittiö omaksui vaikutteita uuden maailman ruokatottumuksista. Kalkkuna, uudet vihannekset, ja erityyppiset pavut löysivät tiensä ranskalaisten kokkien kaappeihin. Tästä voimme olla kiitollisia esimerkiksi peri ranskalaiselle cassoulet padalle, jossa käytettyjä haricot papuja ei Ranskassa esiintynyt ennen Amerikan löytymistä. Haute cuisine -kokkaus tyyli syntyi 1600-luvun ranskassa La Varenne nimisen kokin johdolla.  La Varenne julkaisi useita reseptikirjoja, ja hänen sanotaan julkaisseen ensimmäisen täysin ranskalaisen keittokirjan, ja kirjasta löytyy ensimmäinen roux-sekoituksen  ylöskirjattu resepti. Kokin reseptit olivat huomattavasti keskiaikaisia kevyempiä ja hienostuneempia.

 

Perinteinen ranskalainen ateria

Tänä päivänä ranskalainen ateria koostuu tyypillisesti kolmesta ruokalajista, entrée alkuruoasta, plat principal pääruoasta ja juustosta tai jälkiruoasta. Alkupalana saatetaan tarjoilla yksinkertainen keitto, ja silloin tällöin pöytään tuodaan salaatti ennen juustoa tai jälkiruokaa. Perinteisiä pääruoka lajeja ovat steak frittes, pihvi ranskanperunoilla, pot au feu lihapata, tai coq au vin lintupata. Ranska on tunnettu viineistään, ja juoma kuuluu erottamattomasti mukaan lounas ja illallispöytään. Juustot vaihtelevat paikkakuntien mukaan, ja useilla kaupungeilla on käytössä omat valmistus menetelmänsä. Ranskalaista keittiötä voimme myös kiittää useista maukkaista jälkiruoista, kuten suklaa moussesta, crêpe -letuista, ja Crème brûlée -paahtovanukkaasta.

Perinteinen ranskalainen ateria

Comments are closed.