For Reservation Call : 1.888.222.5847

Tap To Call
Home » Blog » Suomalainen kouluruokailu

Suomalainen kouluruokailu

Suomalainen esikoulusta aina toisenasteen opintoihin saakka jatkuva maksuton kouluruokailu on maailman mittakaavassa aikamoinen erikoisuus. Useissa maissa ruokailu on täysin oppilaiden perheiden vastuulla, ja he joko tuovat kouluun eväät mukanaan, tai maksavat koulussa tarjotusta ateriasta. Parhaimmillaan koulut tarjoavat ilmaisia, tai tuettuja aterioita köyhimpien perheiden lapsille.

Suomalaisen kouluruokailun historia

Maksuton kouluruokailu kaikissa Suomalaisissa kouluissa alkoi vuonna 1948. Laki siitä oli säädetty 1943, mutta kouluille ja oppilaitoksille sallittiin viiden vuoden siirtymäaika sen mahdollistamiseksi. Suomi oli maailman ensimmäinen maa joka lakisääteisesti vaati oppilaitoksia järjestämään oppilaille maksuttoman ruokailun. Jo ennen lakisääteistä maksutonta ruokailua, useat oppilaitokset olivat tarjonneet köyhemmille oppilaille ilmaista sapuskaa. Alunperin tämä tapahtui yksityisten hyväntekeväisyysjärjestöjen aloitteesta, valtiontukea tähän myönnettiin vuodesta 1913. Koulut alkoivat perustamaan omia keittoloitaan 1930-luvulla, ruoat olivat yksinkertaisia, mutta täyttäviä.

Kouluruokailun suositukset

Suomalaisen kouluruokailun rajat on määritelty Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) kouluruokasuosituksissa. Suositusten perusideana on taata lasten tasapuolinen ravinto koulupäivän aikana, mutta myös pitää huolta että ruokailu toimii osana tapa-, ja ruokakasvatusta. Suositukset myös pitävät huolta että tarjolla oleva ruoka on maittavaa, ja terveellistä. Loppu pelistä jokainen opetuksenjärjestäjä, koulu tai oppilaitos, suunnittelee omat ruokailu suunnitelmansa VRN:n suositusten mukaan. Kouluruokailun tulee olla tarkoituksenmukaisesti ohjattua, mikä tarkoittaa että kouluruokailun yhteydessä oppilaille tarjotaan ikäryhmälle sopivaa ruokailu kasvatusta. Nuorimpien suhteen tämä saattaa tarkoittaa perus käytöstapojen korostamista ruokapöydässä, kun taas vanhemmille oppilaille voidaan opettaa kuluttajatietoisuutta, ruokailun terveysvaikutuksia, ja kestävänkehityksen perusideoita. Ohjaus saattaa tapahtua ruokalista merkintöjen, seinillä olevien julisteiden, tai keskustelujen kautta. Yhdessä tapahtuva ruokailu auttaa opettajia ja kouluterveydenhoitajia myös monitoroimaan oppilaita ruokailun erityistarpeiden kannalta.

Kouluruokailun suositukset

Kouluruokailu ajoitetaan 11-12 välille, ruokailuajaksi lasketaan 30 minuuttia, jonka jälkeen lapsilla on mahdollisuus 10-15 minuutin ulkoiluun, tai muuhun rentoutumiseen. VRN suositukset ovat lähtöisin periaatteesta, että kouluruokailun tulisi olla yksi koulupäivän kohokohdista, ympäristön jossa se tapahtuu tulisi olla viihtyisä, ja on suositeltavaa että opettajat ruokailevat oppilaiden kanssa. Tauko jakaa koululaisten päivän luontevasti kahtia, ja antaa heille, sekä henkilökunnalle, virkistys mahdollisuuden. Ympäristön viihtyvyys on tärkeää, sillä ruokailutilan pitkät jonot, liian kirkas valaistus, likaiset pöydät, tai äänien kakofonia saattavat kaikki aiheuttaa yksilöiden ruokailuajan lyhentymistä, ja aterian osien syömättä jättämistä. Tasapainoisen aterian syöminen auttaa oppilaiden jaksamista koulussa, ja sitä kautta arvosanojen ylhäällä pysymistä. Tämä saattaa myös auttaa lasten painon pysymisessä hyvällä alueella, ja pidemmällä tähtäimellä koko sukupolven terveyttä liikalihavuuden, ja epäterveellisten elämäntapojen vähentyessä. Tutkimusten mukaan tarjotun kouluruoan syö päivittäin 85% kaikista koululaisista. Tämä luku on huomattavasti matalampi, kun tarkkaillaan vain 13+17 vuotiaita oppilaita, joiden keskuudessa kouluruoan päivittäinen syöminen laskee 65%. Kouluruokailun väheneminen teini-iässä saattaa johtua ikäluokan normaalista kapinoinnista sääntöjä vastaan, lisääntyneistä lyhytkestoisista ruokavalio vaatimuksista, kuten esimerkiksi tyttöjen dieeteistä, ja iän tuomien vaihtoehtojen lisääntymisestä. Siinä missä pienemmät lapset eivät voi liikkua koulun rajojen ulkopuolelle, teinit voivat käydä lähi ostarilla hampurilaisella niin halutessaan. Tavoitteena on että kolmasosa oppilaiden päivän energiatarpeesta täyttyy kouluruokailun välityksellä. Ruuan kokoonpano perustuu lautasmalliin, ja suomalaisiin ruuan yleissuosituksiin. Tämä tarkoittaa että keskiarvoisesti ruuan tulisi koostua 55% hiilihydraateista, 30% rasvasta, ja 15% proteiinista. Kuitujen osuuden tulisi olla korkea, kun taas eläirasvojen, ja suolan osuus matala. Tyypillinen kouluruoka ateria koostuu lämpimästä ruoasta, salaatista tai raasteesta, leivästä, levitteestä, ja juomasta.  Valtaosan noudattamasta perusruokavaliota poikkeavaa ravintosuunnitelmaa noudattaville tarjotaan mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia aterioita. Hyviksi syiksi erikoisruokavaliolle katsotaan allergiat, eettiset syyt, ja uskonnolliset syyt.

 

Comments are closed.