For Reservation Call : 1.888.222.5847

Tap To Call
Home » Blog » Suomalaiset perinneruoat – Osa 1

Suomalaiset perinneruoat – Osa 1

Ympäri Suomea tavataan useita vivahteita maan ruokaperinteistä, jotka usein liittyvät alueen väestön alkujaan harjoittamiin peruselinkeinoihin, ja ympäristöön jossa he elivät. Päivittäisessä ruokailussa paikalliset ruokakulttuurit ovat sulautuneet paljolti toisiinsa, ja ottaneet myös vaikutteita ulkomailta, mutta eri alueiden toreilta voi edelleen käydä hakemassa täysin paikallisia elämyksiä.

Venäjän rajan alueiden ruokakulttuuri

Karjalainen ruokaperinne on vuosien varrella levinnyt Suomen joka kolkkaan, mutta vahvimmillaan se on edelleen Pohjois-Karjalan, ja muiden Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevien alueiden sisällä. Kaikille varmasti ovat tuttuja karjalanpaisti ja karjalan piirakat. Karjalaisten kautta useat idässä alkunsa saaneet ruuanvalmistustavat kuten hapattaminen ja hauduttaminen levisivät muualle Suomeen. Vanhastaan karjalalaiseen ruokaperintöön kuuluivat suuressa osassa maidon hapattamien rahkaksi ja piimäksi, kun taas juustoja alueella ei valmistettu vanhastaan. Sienten kerääminen ja syönti oli myös tapa joka levisi karjalaisilta muualle Suomeen. Kalaa karjalalaiset valmistivat monella tapaa, se oli suosittua kalakukkojen täytteenä, ja kalakeittoa oli karjalalaisessa pöydässä lähes päivittäin. Kalaa säilöttiin kuivattuna ja hapatettuna. Liha oli usein suolattua, kuivattua tai palvattua, ja riistalinnut sekä nauta ja lammas olivat suosittuja. Porsaanliha tuli karjalaiseen ruokakulttuuriin myöhäisessä vaiheessa Vanhan testamentin ruoka kielloista johtuen. Tuoreena lihaa syötiin teuras aikoina, jolloin karjalalaiset nauttivat muun muassa tappajaisrokasta jonka seasta löytyi sekä lihaa että sisäelimiä. Vilja oli arvostetuin kasvi, ja sille annettiin suuri arvo ympäri karjalalaista kulttuuria. Viljasta karjalassa valmistettiin useita puuroja ja vellejä. Suosittuja olivat kauramämmi, nykyään tuttu ruisjauhoista imellyttämällä valmistettu mämmi, sekä kaurakiisseli, ja samantyyppinen ohrasta ja ruista valmistettu kiesa. Kaurakiisseli sopi myös paastonajan ruuaksi, ja sitä syötiin usein häiden juhlaruokana hunajalla maustettuna. Karjalanpaistin lisäksi tunnetuimpia Karjalan ruokapöydästä länteen levinneitä ruokia ovat monet piirakat ja kukot. Kukot usein täytettiin pitkää paistoaikaa vaativilla täytteillä, ja taikina kuori suljettiin leivonnaisen päältä. Kukkojen kuoreen käytettiin hapatettua taikinaa, ja täytteistä saattoi löytyä juureksia, sieniä ja silavaa. Soikea rypytetty riisipiirakka joka tunnetaan karjalanpiirakkana on tunnetuin karjalaisista piirakka malleista, eri paikkakunnilla oli kuitenkin aikanaan omat muotonsa. Piirakoita rypytettiin ja paistettiin pyhisin ennen kirkkoon lähtöä, jolloin ne olivat kirkosta palaajia odottaessa. Moni Pohjois-Karjalalainen tunnistaa tavan edelleen isoäitiensä sunnuntai aamun leivonta rupeamista. Muista alueen leivonnaisista maininnan arvoinen on Viipurin rinkeli, joka levisi hienoston herkuksi 1600- ja 1700-luvuilla.

Venäjän rajan alueiden ruokakulttuuri

Lapin ruokakulttuuri

Lapin ruokakulttuuri on saanut vaikutteita sekä valtaväestön, että saamelaisten ruokaperinteistä. Ateriat ovat yksinkertaisia, luonnon raaka-aineista valmistettuja. Riista, poro, nauta, ja sika ovat tyypillisiä lihoja, ja verta on käytetty myös paljon ruuan valmistuksessa. Riista eläimistä riekko lintu on ollut tärkeä kautta aikojen, sillä sitä paikalliset pystyivät metsästämään ympäri vuoden. Lapissa on ollut hallussa juuston valmistuksen taito pitkään, ja lampaan-,  sekä poronmaitoa on käytetty paljon. Lapin joista on voitu kalastaa paljon lohensukuisia kaloja, routua, harria, ja taimnenta, ja perunaa alueella on viljelty satojen vuosien ajan. Paikallistunut lajike, Lapin Puikula, on alue suojeltu Euroopan Unionin toimesta. Lapin kylmissä oloissa viljan menestyminen on ollut vähän niin ja näin, mutta ohra on ollut olosuhteissa kestävin, ja siten päätynyt tärkeälle sijalle myös alueen ruokaperinteeseen. Ohrarieskaa tarjoillaan usein maukkaan kotona valmistetun voin kera. Poronlihan ja puikulaperunoiden lisäksi, moni tunnistaa Lapin ruuista usein lakkahillon kanssa tarjottavan leipäjuuston. Leipäjuusto valmistetaan perinteisesti lähiaikoina vasikoineen lehmän maidosta, joka on normaali maitoa kermaisempaa, myös poron- ja vuohenmaitoa käytetään herkun valmistukseen. Leipäjuusto valmistetaan uunissa paistamalla, ja sen kuori grillataan mustien paisto jälkien saavuttamiseksi. Kuivattuna leipäjuusto voi säilyä syötävänä jopa vuosia, ja se on helppo pehmittää lämmittämällä syötävään kuntoon.

 

 

Comments are closed.