For Reservation Call : 1.888.222.5847

Tap To Call
Home » Blog » Suomalaiset perinneruoat – Osa 2

Suomalaiset perinneruoat – Osa 2

Suomen eri alueet ovat ylpeitä perinneruoka kulttuuristaan, ja usein uudella alueella juhlissa kävijät hämmästelevät pitopöydän antimien laajuutta. Nykyaikaiset yrittäjät ovat lähteneet kehittämään perinne ruuista myös uudenaikaisia bisneksiä, ja keksimään uusia ruokalajeja kotimaan- ja maailman markkinoille.

Savolainen ruokakulttuuri pyörii pitkälle leivän ja kalan eri muodoissa. Alueen runsas järvisyyden vuoksi, varsinkin makean veden kala esiintyy useissa perinteisissä arki ja juhla ruokalajeissa. Savolaiset käyttävät tyypillisesti runsaasti ruista, ja pitopöytien antimista löytyy ruisleipää ja rieskaa useissa muodoissa. Alueen leivät tuppaavat olevan happamampia, ja paksumpia kuin muualla toisella puolella Suomea. Rukiita on syöty myös puurojen ja kukkojen muodossa. Tunnetuin Savolaisista kukoista, on kalakukko, jossa leivän muotoinen ruiskuori täytetään ahvenella, muikulla, ja rasvaisilla sian osilla. Kukolla tarkoitetaan Savolaisessa murteessa yleisesti taikinakuorista paistosta.Toinen alueelle tyypillinen piirakka on muikiainen, joka tunnetaan myös mujepiirakkana. Tässä herkussa ruiskuori täytetään perunasoseella, ja piiraan päälle laitetaan koristeeksi muutama pieni muikku. Makeampiakin muikkuja alueelta löytyy, ja esimerkiksi mustikka kukko valmistetaan samaan tapaan kalakukon kanssa, mutta täytetään mustikoilla, ja tarjoillaan kahvittelun aikana. Savon alueelta alunperin tulevat myös kokkelipiimä, ja talkkuna.

Kainuun alue

Kainuun alue on marja sadolta runsasta, mutta myös alueen kalastuskulttuuri on vaikuttanut perinneruokiin. Kainuulainen rönttönen on saanut EU:n maantieteellisen merkinnän, joten se on alueellisesti suojeltu. Rönttönen on karjalanpiirakkaa muistuttava ohra- tai ruistaikinasta valmistettu makea piirakka. Täytteenä rönttösellä on  imelletystä perunasta ja puolukoista valmistettu seos. Viime vuosina kainuulaiset ovat ryhtyneet kehittämään uusia tuotteita rúokaperinteidensä jatkoksi, ja useissa näistä käytetään paikallista tervaa, ja nokkosia. Kainuussa vieraileva voi ostaa kotiin viemisiksi esimerkiksi tervaleipää, siirappia, tai jäätelöä. Nokkosta kasvatetaan varta vasten tuotteita varten, ja sitä käytetään paljolti pinaatin tapaan.

Häme

Hämeen alueen johtava viljakasvi on ohra, ja Päijänteen järvissä on runsaasti särkikaloja, kuten muikkuja, ahvenia, siikaa, ja haukea. Alueen leipä erikoisuutena on mainittava pehmeä näkkileipä joka tunnetaan pitoleipänä, tai Hollolan näkkileipänä. Tätä leipää tarjoillaan usein pehmeän ja miedon Hämäläisen piimäjuuston kanssa. Muita alueen leipiä ovat pippo ja röpörieska. Hämeeseen kuuluu myös erottamattomana alueen sahti kulttuuri. Sahti on alkoholipitoista tai alkoholitonta oluen kaltaista juomaa, useissa taloissa miehille ja naisille valmistettiin omat sahtinsa, joiden alkoholiprosentit erosivat suuresti toisistaan. Nykypäivänä Hämeen alueella tuotetaan paljon innovatiivisia ruokatuotteita, yrittäjiä löytyy pienpanimoista tyrnituotteiden valmistajiiin, ja kaikkeen siltä väliltä. Alueen runsaisiin jokiin on myös istutettu laaja rapukanta, ja on arvioitu että jopa puolet Suomessa syötävistä ravuista tulee Hämeestä.

Ahvenanmaan saristo

Ahvenanmaan saariston ruokakulttuuri on luonnollisesti merikala pitoista, silakka nousee kalojen käytön ykköseksi, ja aikoinaan sitä suolattiin ja säilöttiin talven varalle kesän päättyessä koko kylän voimin. Ahvenanmaa tunnetaan säilöttyjen kalojen lisäksi mustastaleivästä, joka sisältää sekä siirappia että maltaita. Leipää valmistettiin historiallisesti laivoilla työskentelevien saarelaisten perusravinnoksi. Makeammista ahvenanmaalaisista herkuista tunnetuin on Ahvenanmaan pannukakku, joka sisältää manna, tai riisipuuroa, ja kardemummaa. Saaristossa kasvatetaan nykypäivänä paljon lampaita, jonka laitumilla kasvaa myös tuoksuvia yrttejä, mikä vaikuttaa positiivisesti lampaanlihan makuun. Saarten eteläisen sijainnin vuoksi myös omenan kasvatuksesta on tullut suurta bisnestä, ja useat tuottajat kehittävät siideri, likööri, ja viina tuotteita puiden antimista.

Pohjanmaa

Pohjanmaa on tunnettua metsästysaluetta, ja riista lihat kuuluvatkin alueen ruokakulttuuriin erottamattomana osana. Alueella suositaan hirveä, jänistä, sorsaa, ja metsälintuja. Pohjanmaalla tuotetaan myös huomattava määrä maitoa, ja tästä johtuen maitotuotteita. Alueen erikoisuus on juhannusjuuston nimellä tunnettu jälkiruoka, jossa herassa kelluu makeaa juustoa, ja usein siihen lisätään myös sokeria.

 

Pohjanmaa

 

 

 

 

Comments are closed.