For Reservation Call : 1.888.222.5847

Tap To Call
Home » Blog » Venäläinen keittiö

Venäläinen keittiö

Venäläisellä keittiöllä on takanaan paitsi maukas, myös pitkä historia. Siihen ovat vaikuttaneet hyvin pitkälti ortodoksinen kirkko ja sen perinteet, sekä myös tietysti Venäjän valtakunnan laajuus. Se onkin saanut paljon vaikutteita ympäröiviltä kansoilta, muun muassa tataareilta, kiinalaisilta ja eurooppalaisilta. Ortodoksisen kirkon vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että kirkollisten paastopäivien vaikutuksesta, jolloin maito ja liha ovat kiellettyjen listalla, kasvis- kala- ja sieniruokien osaaminen on huipussaan. Monilla ruoilla on myös rituaalinen merkitys, ja niitä syödäänkin uskonnollisten juhlien, kuten pääsiäisen, aikana. Venäläisen keittiön perustana voidaan pitää talonpoikien yksinkertaista kalasta, marjoista ja viljasta koostuvaa ruokavaliota. Oman vaikutuksensa ovat tuoneet myös venäläisten aatelisten maahantuomat ranskalaiset kokit varsinkin 1700-luvulla, jolloin monet tunnetut ruokalajit syntyivätkin venäläisen ja ranskalaisen keittiön sekoittumisesta. Muuten tyypillisesti Venäjällä ei ruokalajeissa paljonkaan sekoiteta eri raaka-aineita, niin että kunkin ruoka-aineen oma maku saadaan korostumaan. Mitä kaikkea perinteiseen venäläiseen ateriaan sitten kuuluu, ja mitä raaka-aineita siellä käytetään?

Ateria pitkällä kaavalla

Venäjällä ateriointi ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan kun pöytään istutaan, siinä myös viihdytään pitkään perheen ja ystävien kanssa. Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, ja ruoan tekeminen vie monesti paljon aikaa. Ateria aloitetaan yleensä alkupaloilla, eli zakuska-pöydällä, joka on erittäin monipuolinen ja runsas. Siihen saattaa kuulua voileipiä, piirakoita, salaatteja, erilaisia säilykkeitä ja kaloja, sekä sellaisia herkkuja kuten smetanassa haudutetut tatit. Ei ihme, että moni meistä tulisi aterialla täyteen jo pelkästään venäläisistä alkupaloista! Eräs tunnettu alkupalasalaatti on Olivje-salaatti, joka sisältää kasviksia, lihaa ja majoneesia, ja joka jostain syystä tunnetaan Suomessa italiansalaattina. Myös rosolli ja monenlaiset hyytelöruoat ovat pidettyjä alkupaloja. Perinteisesti alkupalat huuhdotaan alas vodkaryypyllä.

Perinteinen venäläinen keitto

Seuraavaksi voidaan siirtyä keittoihin. Keitot ovat yleensä Venäjällä paksuja ja sakeita, ja varsinkin ennen on pelkällä keitolla pitänyt ruokkia isokin joukko. Varmaankin tunnetuin venäläinen keitto on kaalikeitto, jossa on tietenkin kaalia ja lihalientä, ja lisäksi lihaa, kasviksia ja mausteita. Kaalikeitto syödään yleensä smetanan ja ruisleivän kanssa. Borssi, joka on toinen tunnettu venäläisen keittiön herkku, on alun perin ukrainalainen ruoka. Borssikeiton pääraaka-aine on punajuuri, ja se mitä muuta siinä on, riippuu paikkakuntakohtaisesti vaihtelevista resepteistä. Muita venäläisiä keittoja ovat suolakurkkua sisältävät soljanka ja rassolnik, jossa on ryynejä ja kasviksia, sekä kirkas kalakeitto uha.

Mennäänpä sitten kala- ja liharuokiin. Kala on aina ollut tärkeä osa venäläistä keittiötä. Yksi tunnetuimmista aineksista on sampi, jota tavataan Kaspianmerestä ja Volga-joesta, ja josta saadaan korkealaatuista lihaa ja tietysti erityisherkkua kaviaaria. Tosin Venäjällä kaviaari on aivan perusruokaa, jota syödään usein hapanleivän ja vodkan kanssa. Liharuoat ovat perinteisesti Venäjällä olleet suuria paisteja, koska uuni on tärkein väline venäläisessä keittiössä ja se soveltuu juuri paistien valmistukseen. Tunnettuja liharuokia ovat muun muassa stroganov, naudanliharuoka joka Venäjällä paistetaan nimenomaan uunissa, ja häränhäntä, joka tarjoillaan tattarisuurimoiden kera. Tyypillisiä ovat myös uunissa pitkään haudutetut ruukkuruoat. Saslikki on lampaanlihaa vartaassa, alunperin georgialainen ruoka, ja tunnettu ruokalaji on myös Kiovan kana, joka oli hyvin arvostettu neuvostoaikoina.

Ruokailu päätetään venäläisessä ruokakulttuurissa aina kupilliseen tai lasilliseen samovaarissa haudutettua teetä, johon voidaan laittaa hieman hilloa. Sen kanssa jälkiruokana voidaan nauttia vaikkapa makeaa piirakkaa, suklaakonvehteja tai hedelmiä. Juhlan aikaan syödään sitten usein suolaisia ja makeita piirakoita, pelmenejä ja blinejä. Tärkein kirkollinen juhla Venäjällä on pääsiäinen, ja paaston jälkeen ruokapöydät notkuvatkin makeita perinneherkkuja, kuten rahkasta valmistettua pashaa ja vehnäleivonnainen kulitsaa. Laskiaisen aikaan syödään blinejä, eli tattariohukaisia, jotka nautitaan perinteisesti sipulin, suolakurkun, smetanan ja kaviaarin kanssa, sekä kyytipojaksi siemaillaan venäläistä shampanjaa. Uusi vuosi on myös tärkeä juhla ja se vietetään perheen ja ystävien kanssa, nauttien erilaisista herkuista oikein pitkän kaavan mukaan.

Näin kävimme pienellä makumatkalla venäläisen keittiön saloja tutkimassa. Jos joskus haluat tarjota vähän omaperäisemmän aterian, käy kurkkaamassa reseptejä erilaisiin venäläisiin herkkuihin, kata aluksi mahtava zakuska-pöytä, ja siirry sitten jonkin maukkaan liha- tai kalaruoan kautta lopuksi kunnon haudutettuun teehen ja makeisiin, ihaniin jälkiruokiin. Takaamme, etteivät vieraasi tule pettymään.

Comments are closed.