Arabialaisen keittiön salaisuuksia

Arabialaisen keittiön salaisuuksia

Nykyään, globalisoitumisen, matkustelun ja kulttuurien sekoittumisen aikakautena, olemme monessa asiassa päässeet nauttimaan kansainvälistymisestä. Ruokakulttuurit eivät ole poikkeus: muun muassa thaimaalainen, korealainen, japanilainen, ja vaikkapa etelä-amerikkalainen keittiö on lyönyt itsensä läpi maailmanlaajuisesti. Eräs hyvin kiehtova makumaailma on arabialainen keittiö; sillä on myös hyvin pitkät perinteet, jotka ulottuvat vuosisatojen taakse. Mitä kaikkea siihen kuuluu? Tehdäänpä pieni ruokakulttuuriretki ja lähdetään katsomaan arabialaisen ruoan salaisuuksia.

Arabialaisen keittiön perusasioita

Arabimaiden perinteinen ruokakulttuuri voidaan nykypäivänä jakaa oikeastaan kahteen osaan. Ensinnäkin Syyriassa, Palestiinassa, Libanonissa ja Jordaniassa vaikuttaa osmanien perua oleva syyrialainen keittiö, kun taas Egyptin, Arabian niemimaan, sekä Irakin keittiöt ovat saaneet vaikutteensa beduiineilta. Yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin varmasti enemmän kuin eroja. Aikoinaan Lähi-idän paimentolaisilla ruoanvalmistus ymmärrettävästi perustui ruoka-aineisiin jotka oli helppo kuljettaa mukana, ja siihen että ruoka voitiin valmistaa telttakeittiössä. Alun perin arabeilla ruokavalio koostui melko vähistä raaka-aineista; lähinnä taatelit, liha, maitotuotteet ja vilja olivat ruoan perustana. Nykyään tietysti muiden ruokakulttuurien vaikutuksesta ja elämän muuttumisesta johtuen arabialainen keittiö on paljon monipuolisempi, esimerkiksi vihannesten ja erilaisten palkokasvien käytön osalta. Muslimeilla heidän halal-sääntönsä vaikuttavat ohjeineen myös siihen mitkä ruoka-aineet ovat sallittuja ja miten ruoat tulee valmistaa.

Arabialaisen keittiön perusasioita

Eräs hyvin keskeinen arabikulttuuriin  ja sen keittiöön kuuluva osa on kaikenlainen vieraanvaraisuus ja anteliaisuus. Aterioilla on yleensä koko suku läsnä, ja vieraat ovat myös tervetulleita pöytään. Paitsi hyvällä ruoalla, vieraita kestitään myös yleensä kahvilla tai teellä ja makeilla leivonnaisilla, kuten seesamitahnasta ja tahinista valmistetulla halvalla, tai rapealla, filotaikinasta, pähkinöistä ja siirapista leivotulla supermakealla baklavalla. Kahvihan on todella vanha arabialainen juoma; sen valmistus keksittiin jo 1300-luvulla Jemenissä. Kahvilakulttuuri on myös hyvin tärkeä osa arabien sosiaalista elämää.

Erilaisia ruokia ja ateriakokonaisuuksia

Arabimaailmassa aterioiden koostumus vaihtelee jonkin verran maittain, ja jokaisella maalla on omia, ainutlaatuisia traditioita ja erikoisuuksia. Lisäksi muslimien ramadan-juhlan aikana on omat sääntönsä syömiselle: hartaat muslimit paastoavat päivän aikana. Perusasia jokaisella aterialla on leipä, joka usein on khubzia; littanaa, pita-leivän tyyppistä, vehnäjauhoista ja seesaminsiemenistä valmistettua yksinkertaista leipää. Hummus eli kikherneistä valmistettu tahna on herkullinen arabialainen ruokalaji, jota voidaan tarjota leivän päällä tai vaikkapa dippikastikkeena. Entäpä falafelit, jotka ovat lyöneet itsensä läpi myös länsimaisessa ruokakulttuurissa? Nämä uppopaistetut, kikherneistä ja härkäpavuista valmistetut, ja erittäin huolella maustetut kasvispyörykät ovat hyvin perinteinen osa arabikeittiötä, joko omana ruokalajinaan, tai osana meze-lautasta eli alkupaloja.

Liharuoat ovat yleensä perinteisesti tehty lampaan- tai vuohenlihasta, nykyään käytetään enemmän kanaa ja rannikkoalueilla myös kalaa; Arabian niemimaalla on suosittua lisäksi kamelinliha. Sianlihahan on muslimeilta kiellettyä, mutta kulttuurillisesti myös monet kristityt arabit kieltäytyvät syömästä sikaa. Oli kyseessä sitten mikä liharuokalaji tahansa, olennaista kuitenkin arabikeittiössä ovat mausteet. Itse asiassa eräs hyvin yleinen kulttuurishokki Lähi-idästä tulevalle, länsimaista ruokaa maistavalle ihmiselle on ruoan mausteettomuus. Arabiruoissa mausteita käytetään reilulla kädellä ja myös hyvin monipuolisesti. Tyypillisimpiä mausteita ovat kumina, muskottipähkinä, kardemumma, kurkuma, korianteri ja kaneli. Monethan näistä ovat sellaisia joita me länsimaiset ihmiset olemme tottuneet maistamaan vain makeissa jälkiruoissa tai leivonnaisissa, mutta Lähi-idässä ne tuovat ruokiin juuri sen oikean, autenttisen aromin. Viljoista riisi ja vehnä ja palkokasveista linssit, kikherneet, härkäpavut ja maapähkinät ovat tyypillisimpiä ruoka-aineita. Aamiainen on monesti kevyt, esimerkiksi teestä, leivästä ja taateleista koostuva, kun taas lounasta pidetään päivän pääateriana. Illallinen nautitaan varsin myöhään, ja moderneina aikoina siitä on tullut yhä enemmän myös sosiaalinen tapahtuma; kulttuurien monipuolistuminen on vaikuttanut täälläkin. Ja jos joskus haluaa tarjota vierailleen unohtumattoman illan arabialaisten herkkujen parissa, on se helppoa: netti on pullollaan reseptejä, joita seuraamalla saa aikaiseksi toinen toistaan maistuvampia, herkullisia arabialaisia ruokalajeja!

Liittyvä postaus